https://www.facebook.com/171851256283020/

Mäki-Latvala MTY, Harjunmäentie 156, Ilmajoki (2026)

Tilan päätuotantosuunta on sikatalous. Sikalamuoto on uudistusyksikkö, joka ostaa 30 kiloisia hybridiporsaita, joista tuotetaan tiineitä hybridiensikoita A-tuottajien eläinvälitykseen. Lopputuotteemme on siis piakkoin porsiva TN70 emakko, joka siirtyy meiltä porsitussikalaan "synnärille". Meillä eläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa, joutilasajan ne viettävät kuivikepihatossa. Peltoviljelyyn omilla

ja vuokratuilla pelloilla panostetaan vahvasti: tavoitteena on mahdollisimman suuri ja laadukas sato ympäristöä ja maaperän kasvukuntoa kunnioittaen. Sikalan tarvitsema rehuvilja tuotetaan itse, hyvänä vuonna sitä riittää myös myyntiin. Viljelty ruis myydään joko mallas- tai leipäviljaksi. Kevät- ja syysrapsi toimii viljelykierrossa erinomaisena välikasvina parantaen samalla maan elinvoimaa. Uusimpana kasvilajina viljelykierrossa toimii rehuherne, jolla korvataan eläinten rehussa käytettävää soijaa. Viljelyssä haetaan jatkuvasti uusia menetelmiä niin työmenetelmien, viljeltävien lajikkeiden kuin tuotantopanostenkin suhteen. Metsätalouteen panostetaan vahvasti: Metsiä hoidetaan pitkäjänteisesti ja aktiivisesti kokonaisuus ja tulevaisuus huomioon ottaen. Puutavaraa myydään pääasiassa saha- ja selluteollisuudelle. Metsällä on tärkeä rooli myös tilan energiaomavaraisuudelle: Koko maatilan tarvitsema lämpö tuotetaan ympäristöystävällisesti bioenergialla, pääasiassa haketta polttaen. Metsä on myös harrastus; siitä kertoo mm. aktiivinen osallistuminen Metsänhoitoyhdistyksen toimintaan ja metsätaitokilpailuihin. Tilalla suoritetaan myös urakointia:
-Rahtipalveluna kylvösiemenen kunnostusta, eli siemenen lajittelu- ja peittaustoimintaa itselle ja muille viljelijöille.
-Viljan rahtikuivaus.
-Kaivinkoneurakointia, kaivuutehtävät ja energiapuun korjuu. Myös puutavaran lähisiirto.
-Lannoitteen pintalevitys. Myös biomassaperusteinen täsmälevitys.

21/09/2025

Multaa purkkiin! Pelloista kerätään maanäytteet säännöllisesti suunnitelman mukaan. Asiaan vihkiytyneet laboratoriot analysoivat näytteet, meillä sen tekee omassa maakunnassa toimiva SeiLab Oy . Näytteistä selviää pellon ravinnetila ja multavuus, jotka toimivat lannoituspäätösten kivijalkana. Jos maassa on ravinteita, niitä ei tarvitse lannoitteen muodossa antaa, ja päinvastoin. Hyödyt nähdään esim. siinä, että maakunnan jokien fosforikuormitus laskee tasaisesti.

Maanäytteistä mitataan myös pellon happamuus (Suomen maaperä on luontaisesti liian hapan), jolloin saadaan selville kalkitustarve. Kalkitustarpeen lisäksi ravinteiden perusteella voidaan valita oikea kalkkilaji, koska sillä on yllättävän iso vaikutus peltomaan mekaaniseen rakenteeseen.

Kun maanäytteen ottaa normaalia laajempana, päästään käsiksi esim. pellon hivenravinnetilaan, koska terveessä pellossa esim. mangaanista on helposti pulaa.

Yksi hyödyllinen lisäanalyysi on hehkutuskevennys; silloin näytteen eloperäisen aineksen osuus selvitetään yksinkertaisesti polttamalla se pois, jolloin voidaan seurata hiilen sitoutumista/katoamista maaperästä/maaperään.

Kun maaperän tilasta halutaan vielä tarkempi kokonaiskuva, maanäytteiden lisäksi pellot kartoitetaan peltoskannerilla, m***a siitä ehkä joskus lisää.

20/09/2025

Mainos Yara Suomi

Tapaus Vahva-kaura.

Kuva 1:
Tilanne 2 viikkoa ennen puintia. Lohko yhdistetty monesta ei palasta, maalaji vaihtelee hiesusavesta multamaahan, ja kasvukunto ei ole ihan kunnossa; salaojitus on liian harva, ja lisäksi vasemmassa alakulmassa näkyy joku veden vaivaama vikapaikka. Olosuhteiden hallinta osui kuitenkin tällä kasvukaudella kohdalleen. Lakoa on just oikea määrä; tuplapaikat ovat nurin, joten kasvu on ollut rehevää, m***a lannoituksen ja korresäätelyn suhde on oikea.

Mitäs oikein tapahtui?

Kuva 2:
AtFarmin biomassa 26.6.2025. Vaihtelua on 8 "pykälän" verran.

Kuva 3:
Tasauslannoituskartta, jonka mukaan lannoitus tehtiin seuraavana päivänä 27.6.2025. Typpitaso määritettiin N-testerillä. Kartta on AtFarmin suosituksen mukainen, m***a vasemman kulman huonolle alueelle korjattiin käsin lannotemääräksi 0kg/ha, koska tiedettiin, että se ei siitä tokene. AtFarm-kartta siirrettiin Trimblen käsittelyyn, joka ohjasi Bogballen levitintä GPS: avulla.

Kuva 4:
Biomassakartta on 2 viikkoa myöhemmin. Tasauslannoitus on nimensä mukaisesti tasannut kasvuston vaihtelun karkeasti 8 pykälästä 3 pykälään.
Lannoitetta säästyi, lako väheni, ympäristö kuormittui vähemmän ja sadon laatu parani. Aina kaikki ei mene näin hienosti, m***a tällainen oppikirjaesimerkki täsmälannoituksen eduista kannustaa jatkamaan 👍🏻

Kyseiseltä 16 hehtaarin pellolta puitiin noin 6,2t/ha laadukasta myllykauraa. Kasvukauden olosuhteet olivat suotuisat, joten paljoa enempää tällaiselta lohkolta, jonka perusasiat ei ole ihan nappikunnossa, ei olisi ollut otettavissa.

20/08/2025

Myllärin vastuullisuusohjelman mukaiset pölyttäjäkaistat paistattelevat ilta-auringossa.

Kaura 2.0 -kasvustot tuleentuvat sopivaa tahtia, ja puimaan päästään arviolta 1-2 viikon kuluttua.

Kauran kasvussa kaksi satokomponenttia on sinetöity; sivuversojen määrä ja röyhyn koko on lyöty lukkoon. Niiden osalta tilanne vaikuttaa lupaavalta.

Kolmas satokomponentti, eli jyväkoon kasvu on nyt meneillään. Kaura täyttää jyvää lopulliseen tuleentumiseen saakka. Pullea jyvä tarkoittaa isompaa satoa, tehokkaampaa ravinteiden käyttöä ja täyteläisempää puuroa. Jyvän täyttymiseen tarvittavia ravinteita kaura ei enää tässä vaiheessa ota juurikaan juuristolla, vaan se pumppaa jyviä täyteen lehdissä ja varsistossa olevilla ravinteilla. Sitä mukaa kun nämä ravinnevarastot tyhjenevät, kasvusto tuleentuu ja väri vaihtuu vihreästä keltaiseksi.

Osoite

Harjunmäentie 156
Ilmajoki
60800

Nettisivu

facebook.com

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Mäki-Latvala MTY :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Mäki-Latvala MTY