11/05/2026
Kanojen ja kukkojen nimistä. Miten nimeätte teidän lintuset?
Nomen est omen. Nimi on enne, opin sen ensimmäisen kukkomme, Rokkikukko kanssa. Rokki kukkoili ja oli muutenkin hunsvotti, viinaan meneväkin, nimittäin viiniviittaa lopulta päälleen sovitteli. Veljensä Junnu Gamer sen sijaan oli hienomies ja luotsasi minua ja poikastani kukkojen tavoille ja puheille. Kukoista parhain, Junnu Gamer, Alhonkannan maatiainen.
8-vuotiaan korkeaan ikään elänyt Hurjantai sen sijaan ei ollut hurja laisinkaan, korkeintaan hiirten metsästäjänä. Kuten ei tuntemani Putin kukkokaan ollut esikuvansa kaltainen, onneksi. Alkuperäinen Hurjantain nimi olikin Hurri, viitaten sukujuuriin. Hurri kuitenkin oli poliittisesti epäkorrekti nimi kun kukko kävi kesäkanoja asutusalueen pihassa paimentamassa ja sieltä nimi vääntyi Hurraan kautta Hurjantaiksi, Hurstiksi, Hurstilaiseksi jne. Rakkaalla…
Hurstilainen lähti sateenkaaren taa tänä talvena. Sama talvi oli lähdön aika Teukka englanninkääpiöterrierille, Arja Araucanalle ja Kaisa Koukkunokalle, kaikki meidän laumaparven isoja persoonia ja monille kävijöillekin tuttuja sankareita. Arjan avulla oli koulutettu useampikin kanakurssilainen tietämään kuinka arvokas on Araucana. Rotuominaisuuksista hömelyys oli jäänyt Arjasta pois.
Hurstin poika Hurmuri alias Hurmis johtaa nykyään vähiksi käynyttä Maransien parvea, jossa enempikin munia puksauttelee Maraut, teharit ja muutama maatiainen, kuin suklaamunien munijoita. Aika näyttää miten käy, m***a Hurjantain muisto ei sammu (toivottavasti ei sukukaan).
Pääkukot meillä nimetäänkin nykyäänkin alkuperän mukaan TAI luonteen. Esim Araucana kukkomme Slim Shady oli nuori, laiha kukko ja lymyili milloin missäkin ekan kesänsä. Syksyllä otti sitten kanasia haltuun ja talvehtiessa opasti poikansa, Not so Shadyn kakkoskukoksi. Hienoja miehiä molemmat. Eivät ylipainoisia mitenkään päin, m***a paimentavatkin sellaista tehariparvea, että kyllä siinä kunnossa pysyy!
Kuukuu sai nimensä kun aloitti kovin aikaisin kiekumisen tuolla kaksitavuisella Kuukuilulla.
Kääpiökoch kukoissa on ollut Mötley Crue, Mötletti, Mötlis ja Boba, Bobsukka ja Boppari. Tehareissa joka toinen on Terttu ja joka toinen Tellervo, joskus Tehis tai Tehostaja.
Nimiensä kanssa meille muuttaneita ovat ainakin: Kerttu ja Viljami, jotka sattumalta ovat myös naapureidemme nimiä.
Kreetta kana myös tuli nimineen ja arvokkaine olemuksineen kun ei ekassa kodissaan kestänyt nuorison riehumista. Kreetta on kovin sitä mieltä, että ulkotarhoissa ei nuku. Oikeasta ovesta pitää päästä munimaan ja nukkumaan. Ekan kesän Kretu kulki perässä ja kokeili kaikista ovista sisään. Kanalan oviahan pihassamme on kaksi, varaston ovia 2, talossa 3 ovea ja huvimajassakin joku akkuna, pakussakin tomera Kreetta kävi. Sen verran lähellä ihmistä aina tutki kulkureittejä, että ei jäänyt mihinkään ovien taakse yksin. Toisin kuin Tellervot, jotka murtautuu minne vaan, mistä vaan ja tekevät mitä vaan (eli munivat).
Maatiaiskanoja oli teemalla: Peruna, Porkkana, Nauris, Vehnä. Kavereilla tiedän olevan m***a Nugettia ja Broileria jopa Kinkkua nimissä. Meillä kaikki kanat eivät saa nimiä, osittain siksi, että muuttavat meiltä uusiin koteihin ja osittain siksi, että kanoja on niin paljon. Luonteiden tai ulkonäön perusteella saavat nimiä kyllä aikanaan.
Uusissa kodeissa heitä on nimetty vaikkapa: Kauno Kaarina, Lerppa Lyyli, Kylmä Kyllikki. Lerppahattujahan monet valkoiset teharit ovatkin, kun harja lerpottaa. Kylmäkanana meillä kutsuttu kana kökötteli usein ulkotarhan kulmassa selvästi kylmissään, m***a kun hoputin häntä sisälle, niin pahastui kovin ja lähti aina muihin puihiin. Silti kökötteli harvase päivä, kylmissään, minun mielestä. Kyllikki on nätimpi nimi kuin Kyköttelijä. Vehnä nimisen kanan poikasia on uusissa kodeissa ollut nimillä: Vehnis, Pulla ja Pullapitko.
Millaisia nimiä ja millä periaatteilla teillä nimetään porukkaa?
Tässä vuosien takaisessa kuvassa Junnu Gamer ja mun oma poikanen, jonka myös nimesin sukujuurien mukaan 😜
