Tilallamme on pitkä ja värikäs historia, eikä pelkästään historia, sillä tilalla harjoitetaan edelleen maanviljelyä täysipainoisesti. Tilalla on myös metsää ja lähes 40 päinen lypsykarja, sekä lampaita ja muutama emolehmä. Tilan maiden taival ihmisten asuinpaikkana on alkanut mahdollisesti jo kivikaudelta, sillä vuonna 1969 tilamme mailta löydettiin kivikautisen asuinpaikan jäänteet. Ensimmäinen v
irallinen maininta tilasta on vuodelta 1480, jolloin se mainittiin kylän suurimpien talojen joukossa. Ensimmäinen erillinen maininta Yrjaksen tilasta on vuodelta 1543 jolloin tilan isäntänä oli Jören Jöresson (suom.Yrjö Yrjönpoika). Sittemmin tila siirtyi hänen pojalleen. Tästä lähtien on tila kulkenut isältä pojalle jo kymmenien sukupolvien ajan 469 vuotta ilman poikkeuksia. Kun sukunimenä lakattiin käyttämästä poika tai tytär päätteitä, esimerkiksi Mikko Matinpoika ja Maija Matin tytär, tilalla asuneen suvun sukunimeksi vakiintui Andersson ja tilan nimeksi vaihtui Yrjas. Joissain papereissa esiintyy myös suomalainen versio Yrjäs sekä vanhempi yhdistelmä Yrjas-mattas. 1800-1900 luvun vaihteessa Yrjas otettiin käyttöön myös sukunimenä. Se on edelleen käytössä sekä suku- että tilan nimenä. Vuonna 1983 tila sai sukutilaviirin oltuaan saman suvun hallussa 440 vuotta. Viimeisin sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2004, jolloin tila siirtyi nykyisen isäntäväen omistukseen.
