31/08/2026
Näin kesäkuukausien viimeisenä päivänä on melko syksyinen sää. On siis hyvä vilkaista siihen mitä syksy tuo tullessaan kotitilalla.
Ensimmäiseksi mieleen tulee tietenkin omenat. Niitä syövät kaikki, ihmiset ja eläimet. Niitä mehustetaan, kuivataan, hillotaan ja niistä leivotaan. Ne ovat kotitilalla vahvasti omavaraisuuden symboli. Piha tuottaa myös muuta satoa kuten marjoja, kasviksia ja jopa vähän juureksia, silti omenashow on näkyvin ja aikaa vievin osa pihan tuotosta näin kesän lopussa.
Toki ensi vuoden emokanit on valittu tämän kesän suurihopeapoikasista. Moni poikanen on jo "pakannut matkalaukkunsa" ja muuttanut uuteen kotiin. Kotitilalle jääneet nuoret kanit ovat ensin ihmeissään kun sisaruksia lähtee yksi toisensa jälkeen. Naapurihäkissä, ihan yhden nuuhkaisun päässä, on kuitenkin tutut naapurit ja kun oma koti pysyy samana ja rehu ilmestyy kuppiin tuttuun aikaan niin mikäs siinä on pötkötellessä.
Kanat saavat ulkoilla pihassa vapaana vielä niin kauan kuin säät antavat myöden. Useimpina vuosina kanoille riittää tutkittavaa ja kuopsuteltavaa ihan ensi lumiin asti. Kanoille tekee hyvää saada liikkua ja tutkia paikkoja. Talvi ja kevään ulkonapitorajoitukset ovat sitten taas tulossa ennen pitkää, jolloin elinpiiri kaventuu kanalaan ja katettuun ulkotarhaan. Joten touhutkoon nyt siipiveikot vielä kun säät sallii. Vaikka kanat eivät ole vesilintuja ei Suomen sateet tunnu näitä juuri hidastavan. Vain kaatosateen koittaessa etsitään suojaa kanilan alta. Yön aikana sitten kuivatellaan höyhenet lämpimässä kanalassa seuraavan päivän seikkailuja varten.
Syksy saapuu hiljaa hipsutellen, tahtoi sitä tai ei. Nyt on aika nauttia luonnon väriloistosta, yhä aiemmin hämärtyvistä illoista kynttilän valossa ja pihojen sekä metsien antimista. 🍂❤️